Verso Auman kääntö Käsittelyasema Maansiirto Stabilointi

Massastabilointi

Suomessa on paljon pehmeitä ja heikosti hyödynnettäviä maa-alueita, joita rakennettaessa on perinteisesti jouduttu tekemään mittavia maamassojen vaihtoja. Maamassojen vaihto voidaan korvata kustannustehokkaasti stabiloinnilla. Stabiloimalla saadaan hyödyntämättä jääneet, heikosti kantavat maa-alueet ja huonolaatuisetkin maa-ainekset käyttöön arvokkaampia uusiutumattomia luonnonmateriaaleja säästäen.

Stabilointimenetelmässä pehmeään maa-ainekseen, kuten saveen, liejuun tai turpeeseen sekoitetaan sideainetta stabilisointilaitteistolla. Maahan syntyy sideaineen vaikutuksesta tasaisesti lujittunut laattamainen rakenne, jonka varaan maarakenteet voidaan perustaa tai, jonka päältä voidaan rakentaa raskaallakin kalustolla. Stabiloidut massamäärät kohteissamme ovat olleet parista tuhannesta kuutiosta aina 500 000 kuutioon saakka.

Prosessistabilointi

Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylillä ovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksi kansainväliseksi ongelmaksi. Euroopassa ruopataan vuosittain noin 200 miljoonaa kuutiota sedimenttejä, joista suurin osa on erilaisilla haitta-aineilla pilaantuneita. Erityisesti TBT -pitoisuudelle asetetut tiukat rajat lisäävät merkittävästi käsiteltävien massojen määrää. Tällöin massojen meriläjitys on poissuljettu vaihtoehto. Ekologista ja taloudellista ratkaisua pilaantuneiden sedimenttien käsittelemiseksi ei ole helppo löytää. Pilaantuneet ruoppaussedimentit luokitellaan enimmäkseen ongelmajätteeksi, jonka käsittely on tarkoin säädeltyä, kallista ja ongelmallista.

Biomaa Oy on kehittänyt stabilointiin perustuvan menetelmän edellä mainittujen ongelmallisten massojen hyödyntämiseksi esimerkiksi satamakenttien pohjarakenteissa. Menetelmää voidaan kutsua prosessistabiloinniksi. Kyseinen menetelmä soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa massatäytöt/ täyttöalueet ovat yli 5 metriä syviä.

Referenssikohteita viimeisen viiden vuoden ajalta

KOHDE TILAAJA VUOSI
Kokkolan satamakentän stabiloiminen Kokkolan Satama 2011
Kalasataman pilaantuneiden sedimenttien stabiloiminen STARA 2011
Jätkäsaaren pilaantuneiden sedimenttien stabiloiminen STARA 2011
Arcada II VRJ Group, Etelä-Suomi 2010-2011
Espoon Saunaniemessä katu- ja kunnallisteknisten perustusten stabilointi Graniittirakennus Kallio Oy 2011
Rääsysuon vesialtaan pohjarakenteiden stabiloiminen VAPO 2011
Kivikonlaidan teollisuusalueen esirakentaminen HKR-Rakennuttaja 2010-2011
Okssuon varastointialueen stabiloiminen VAPO 2010
Vantaan IKEAn laajennus Finseula Oy 2010
Seinäjoki-Ruhan ratalinja Oy VR-Rata Ab, Vuorenpeikot 2010
Kuurinkallion katulinjojen stabiloiminen Sekito Maanrakennus Oy 2009
Vantaan Kulomäen ylijäämämaiden stabiloiminen Vantaan kaupunki 2009
Jyväskylän Lutakon pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloiminen Jyväskylän kaupunki 2009
Aurajoen pilaantuneiden sedimenttien stabiloiminen Turun Satama 2008-2009
Keljonkankaan kaukolämpölinjan pohjan stabiloiminen Jyväskylän Energia Oy 2008-2009
Äänekosken S-Market:n piha-alueen stabiloiminen Skanska Infra Oy 2008
Palokan ABC liikenneaseman ja Kodin Terran paikoitusalueen stabiloiminen NCC Rakennus Oy 2008
Lempolan kaatopaikan pilaantuneiden maamassojen stabiloiminen TYL E18 2007
VT 18 tielinja Seinäjoki-Nurmo stabiloiminen Oy VR-Rata Ab, Vuorenpeikot 2007
Vuosaaren sataman TBT -pilaantuneiden sedimenttien stabiloiminen (VUOSA) Helsingin Satama 2006-2007
Helsingin Toukolanrannan stabiloiminen Skanska Infra Oy 2006-2007
Tikkalan rautatielinjan perustusten stabiloiminen Ratahallintokeskus 2006-2007